torstai 4. toukokuuta 2017

Todistusaineisto: huulirasva

Rikospaikalta löytyi uhrin käsilaukusta huulirasva. Huulirasvan merkki on Pirkka Natural huulivoide. Huulirasvanäyte analysoitiin nestekromatografilla. Kromatografia on yksi parhaimmista kemiallisen kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen analyysimenetelmä, joilla pieniäkin pitoisuuksia voidaan tunnistaa ja määrän määritellä. Kuten rikostutkija Janne Rintala kertoi, myös tämäkin menetelmä perustuu vertailuun.






Keltainen kromatogrammi on puhtaan (kaupasta ostetun) huulirasvan analyysi. Korkeimmat piikit eli suurimmat pitoisuudet vastaavat retentioaikoja:
1.07 = nestekromatografian liuotin
3.62 = BHT
5.83= polyeteeni
6.30 = anis alkoholi
8.02 = parafiini
11.64 = cera alba eli mehiläisvaha
14.78 = retinyl palmitaatti


Pinkki kromatogrammi on uhrin käsilaukun huulirasvan analyysi:
1.07 = ?
3.03 = ?
4.53 = ?
5.83= ?
7.50 = ?
8.02 = ?
10.30 = ?
11.64 = ?

14.78 = ?

tiistai 2. toukokuuta 2017

Todistusaineisto: uhrin mahalaukun sisältö

 Uhrin ruumiinavauksesta saimme talteen mahalaukun sisällön. Tehtävänä on selvittää mitä  ruoka-aineita uhri söi viimeisellä aterialla.





Todistusaineisto: valkoinen jauhe

Rikospaikalta löytyi uhrin käsilaukusta valkoista jauhetta. Kävimme Gadolinin rikosteknisessä laboratoriossa analysoimassa näytteen IR-spektrillä.




sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Todistusaineisto: veri

Uhrista löytyi veriroiskeita. Niitä tutkimme sekä kemian laboratoriossa että biologian laboratoriossa.
Kemian laboratoriossa todistusaineistot odottavat rikostutkijoita.
Kemian laboratoriossa todistusaineistoihin suihkutettiin kahta reagenssia samaan aikaan. Vetyperoksidia H2O2 sekä luminolia. 

Kuvahaun tulos haulle luminol molecule

Reaktio on hapetusreaktio, jossa osa luminolin vety- ja typpiatomeista korvautuvat happiatomeilla. Veren hemoglobiinin rautakompleksi toimii katalyyttinä eli nopeuttaa reaktiota alentamalla reaktiolle tarvittavaa aktivoitumisenergiaa. Syntyy virittynyt lopputuote, jossa happiatomien elektronit ovat virittyneet ylemmälle orbitaalille. Elektronien siirtyessä takaisin alemmalle energiatasolle, emittoituu ylimääräinen energia fotoneina ympäristöön. Tämä on ns. kemiluminesenssi ilmiö. 
 
Rikostutkijat tutkimassa veriroiskeita uhrin vaatteista.
Uhrin käsilaukusta löytyi verta.
Biologian laboratoriossa määritettiin uhrin veriryhmä ja katsottiin verisoluja mikroskoopilla.
Verisolut mikroskoopin läpi katsottuna.

torstai 20. huhtikuuta 2017

Todistusaineisto: limsapullo

Rikospaikalta uhrin käsilaukusta löytyi limsapullo, jonka nesteen väri oli hieman epäilyttävän punertava. Koska selvitämme uhrin kuolinsyytä, eikä uhrissa näkynyt väkivallan merkkejä, tutkimme olisiko uhri voinut kuolla myrkytykseen. Raskasmetalleista koboltti värjää liuoksen punertavaksi, joten haluamme selvittää juoman kobolttipitoisuuden. 

Lähdemme Lumarts laboratorioon Aalto yliopistoon selvittämään spektrofotometrisesti juoman kobolttipitoisuutta. Siellä Henrika Granbohmin avulla pääsemme käyttämään spektrofotometria. Kiitämme avusta tutkimuksissamme!
Henrika Granbohm esittelee spektrofotometriaa

Tässä videossa spektrofotometrin toimintaperiaate:



Ensin valmistamme standardiliuoksia eli tunnettuja pitoisuuksia, joista mittaamme absorption. Valmistamme ne laimentamalla vahvaa liuosta. Vahvan liuoksen pitoisuus on 4,881 mg/ml. Haluamme saada 100 ml laimennettuja liuoksia neljä kappaletta. 

Käytämme kaavaa
V1*C1 = V2*C2

V1 = vahvan liuoksen tilavuus (ml)
C1 = Vahvan liuoksen pitoisuus (mg/ml)
V2 = laimennuksen tilavuus eli uusi tilavuus (ml)
C2 = laimennuksen pitoisuus (mg/ml)

josta ratkaisemme C2 = V1*C1
                                           V2


V1 (ml)            C1 (mg/ml)         V2 (ml)           C2 (mg/ml)
3                      4,881                  10                   1,464
4                      4,881                  10                   1,952
5                      4,881                  10                   2,441
6                      4,881                  10                   2,929


V1 mittaamiseen käytämme mittapipettejä ja pumpetteja jotta saamme tarkasti mitattu tilavuuden. 
V2 mittaamiseen käytämme mittapulloa, johon lisäämme tislattua vettä merkkiin asti.






















Määritimme limsapullon absorptiomaksimin. Koska liuos on punainen, absorboi se voimakkaasti vastaväriä eli vihreää valoa. Tämä aallonpituus on 410 nm.



Mittaamme tunnettujen standardiliuoksien absorbanssin aallonpituudella 410 nm. Näiden avulla saamme määritettyä kalibraatiokäyrän eli liuoksen absorptio on suoraan verrannollinen liuoksen kobolttipitoisuuteen.


Standardiliuokset:

Tilavuus (ml)     Absorptio             Pitoisuus (mg/ml)     
3                           0,1545                  1,464
4                           0,2099                  1,952
5                           0,2761                  2,441
6                           0,3259                  2,929

Käyrän korrelaatio kerroin on 0,9987 eli liuokset ovat tarkasti ja oikein valmistettuja.


Mittaamme epäilyttävän limsapullon kobolttipitoisuuden. Mitattu absorptio on 0,2094.

Saamme selville, että näyte sisältää kobolttia 1,925 mg/ml eli 1,925 g/l. 

Miten tämä määrä on vaikuttanut uhriin? Onko myrkytys ollut kroonista eli jatkuvaa vai onko myrkytys ollut akuuttia eli äkillistä. Kuka limsaa oli juonut?





torstai 13. huhtikuuta 2017

Todistusaineisto: kuidut/ hiukset/ karvat rikospaikalta

Rikospaikalta löytyi kahta eriväristä hiusta uhrin lähettyviltä. Erikoista oli, että hiukset näyttivät leikatuilta.

Uhrilla ei ollut hiuksia päässään, vaan vaalea peruukki. Tumma hiuslisäke löytyi uhrin laukusta. Rikostutkijoiden on selvitettävä ovat nämä aitoa hiusta vai kuitua.

Uhrin alta löytyi eläimen karvoja. Rikostutkijat selvittävät minkä eläimen karvoja nämä ovat.

Rikostutkijat työssä

Rikospaikalta löytynyt hiusnäyte mikroskoopissa


tiistai 11. huhtikuuta 2017

KRP rikostutkija Janne Rintatalon vierailu


Rikostutkijat saivat kuulla luentoa Suomessa tehtävästä rikostutkimuksesta. Jannen erikoisalaa ovat huumausainetutkimukset. 

Parhaiten jäi mieleemme:

1. Jos rikospaikalta löydettyä näytettä ei dokumentoi, sitä ei ole.

2. Rikostutkimuksen monissa menetelmissä käytetään vertailumenetelmiä ja vertailemalla rikospaikalta löytyneitä näytteitä, saamme usein todennäköisen vastaavuuden eli "hitin".

3. Rikospaikalta otettujen näytteiden kontaminaation välttäminen on kaiken A ja Ö.

Kiitämme mielenkiintoisesta luennosta!

KRP:n rikostutkija Janne Rintatalon vierailu ti 12.4.2017


perjantai 7. huhtikuuta 2017

Jane /John Doe koulumme suihkulähteillä.


Tuntematon henkilö on kuollut.


Aloittelevia rikostutkijoita rikosteknisen tutkinnan kurssilla.

Löytävätköhän he kaikki todistusaineistot?
Voiko tuloksiin luottaa ja ovatko heidän käyttämänsä metodit valideja?
Onnistuvatkohan he selvittämään, mitä on tapahtunut ja miksi?


Rikostutkijat Päivi O. ja Hanna H. jäävät mielenkiinnolla odottamaan tuloksia.








Todistusaineisto: huulirasva

Rikospaikalta löytyi uhrin käsilaukusta huulirasva. Huulirasvan merkki on Pirkka Natural huulivoide. Huulirasvanäyte analysoitiin nestekr...